Bernerin laboratoriolaitehuolto ajoharjoitteluradalla

19.2.2020
Huoltomiehiä liukasradalla

Bernerin omassa huolto-organisaatiossa työskentelee 13 henkilöä, jotka vastaavat Bernerin maahantuomien laboratoriolaitteiden ja osittain myös lääkinnällisten laitteiden huollosta. Koska huollon työskentelyalueena on koko Suomi, pohjoisimpien asiakkaiden löytyessä Rovaniemeltä, kertyy laboratoriolaitehuollossa työskenteleville huoltoinsinööreille, -teknikoille ja teknisille asiantuntijoille ajokilometrejä vuosittain yli puoli miljoonaa. Koska auto on meisselien ja tietokoneen ohella yksi tärkeimmistä työkaluista huollon henkilöstölle, pitää ajotaitojen myös olla erittäin hyvällä tasolla. ”Parasta harjoittelua on se 60 000 kilometriä, joka vuosittain maantiellä tulee ajettua” , totesi kokenut huoltoteknikko Jouni Majaniemi.

Kaikkea turvalliseen ajoon liittyvää ei kuitenkaan voi harjoitella yleisessä liikenteessä, siksi Berner järjesti huoltohenkilöstölle ajoharjoittelu- ja opetuspäivän Riihimäen ajoharjoittelukeskuksessa.

Teoriaa ja taakan kiinnitystä

Päivä ajoharjoitteluradalla alkoi teoriaosuudella, jossa käsiteltiin yleisiä ajoturvallisuuteen ja taloudelliseen ajoon liittyviä asioita. Hyvillä ajotaidoilla voidaan minimoida liikenteen riskejä, sekä vaikuttaa ajamistalouteen ja ympäristökuormitukseen, siksi myös Berner työnantajana haluaa kiinnittää huomiota ajotaitojen ylläpitämiseen. Koska laboratoriolaitehuollon henkilöstöllä on takanaan pitkät työurat, saattaa autokoulun teoriatunnit olla käytynä hyvinkin edellisen vuosituhannen puolella. Vaikka perusteet ajamisen teoriassa eivät olisikaan muuttuneet, löytyy nykyautoista paljon ajamisen turvallisuutta ja taloudellisuutta lisäävää tekniikka, jonka hyödyntämistä kannattaa myös opiskella.

Huollon henkilöstöllä saattaa olla kyydissään tuhansien arvosta työkaluja ja laboratoriolaitteita, jolloin tavaroiden kiinnittämiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Ajoharjoitteluradan turvahallissa pystyy demonstroimaan kuinka kuormana olevat esineet käyttäytyvät törmäystilanteessa. Painavat esineet moninkertaistavat painonsa törmäystilanteen G-voimien ansiosta ja pienet esineet kuten kännykät, ruuvimeisselit ja muut voivat sinkoutuessaan ja ihmiseen osuessaan saada pahaakin jälkeä aikaan. ”Tavaroiden turvalliseen kiinnittämiseen saimme paljon hyviä vinkkejä, jotka on helppo ottaa käyttöön heti”, sanoo huollon vetäjä, myyntijohtaja Suvi Kemmo.

Pienillä punaisilla liukkaalle radalle

Teoriaosuuden jälkeen oli aika siirtyä pareittain käytännön harjoitteluun. Riihimäen ajoharjoitteluradalla ajetaan radan omilla punaisilla Toyota Yariksilla, joista on helppo tarvittaessa kytkeä pois päältä ajoa helpottavia teknisiä laitteita kuten luistonestojärjestelmät. ”Ohhoh, olipas niillä iso vaikutus” kuului useammankin henkilön suusta, kun ajoturvallisuuteen liittyviä laitteita otettiin pois päältä ja harjoituksia tehtiin ilman niiden apua.

Ajoharjoitteluradalla pääsee turvallisesti testaamaan kaarreajoa liukkaalla pinnalla, sekä tekemään erilaisia väistämisharjoituksia suoralla radalla. Radalla on liukastettujen alueiden vieressä laajat turva-alueet, jolloin omien ja auton rajojen testaamista voi tehdä turvallisesti. Radan henkilökunta opasti ja neuvoi kuljettajia, kuinka väistöjä ja jarrutuksia kannattaa tehdä sekä rohkaisi painamaan kaasua, jotta tuntuma autoon ja alustaan tuli tutuksi. Välillä keilat sinkoutuivat ja vesi lensi, kun kuskit innostuivat toden teolla kokeilemaan missä vaiheessa ja vauhdissa auto ”lähtee lapasesta”.

Päivä päättyi leikkimieliseen kilpailuun, jossa laboratoriolaitehuollon työntekijöiden paremmuus punnittiin pujotteluradalla. Radan nopeimmin ajanut huoltomies kruunattiin voittajaksi, eikä Ari Aaltosen voitto tullut kenellekään yllätyksenä. Moni kommentoi päivän olleen ajatuksia herättävä ja tarpeellinen talven liukkaita kelejä odotellessa.