Suomalaiset luulevat käyttävänsä arjessa vähemmän tuoksuja sisältäviä kosmetiikka- ja hygieniatuotteita, kuin mitä todellisuudessa käyttävät.
LV:n teettämän kyselyn mukaan suomalaisten käyttämien hajusteita sisältävien tuotteiden määrä on jopa kaksinkertainen vastaajien omaan arvioon nähden.
Lähes kolmannes suomalaisista (30 %) miettii, minkälaisen tuoksuyhdistelmän erilaiset kosmetiikka- ja hygieniatuotteet muodostavat niitä käytettäessä. Siitä huolimatta suomalaiset arvioivat käyttävänsä merkittävästi vähemmän tuoksuja sisältäviä tuotteita, kuin mitä todellisuudessa käyttävät. Syksyllä toteutetussa kyselytutkimuksessa kartoitettiin tuhannen suomalaisen suosikkituoksuja sekä erilaisten tuoksujen ja hajusteiden käyttötapoja ja -tottumuksia.
Kyselyn mukaan suomalaisnaiset arvioivat keskimäärin käyttävänsä arjessaan alle neljää hajustettua kosmetiikka-, hygienia- tai siivoustuotetta. Käytettäviä tuotteita listattaessa hajustettujen tuotteiden määrä kuitenkin kohoaa keskimäärin liki kahteentoista kappaleeseen. Miehet arvioivat käyttämiensä eri tuoksujen määrän korkeammalle, mutta silti alakanttiin: arvioidun viiden hajustetun tuotteen sijaan käytössä on keskimäärin seitsemän eri tuoksuista tuotetta.
Tuoksu ei paranna tuotteen tehoa
Todennäköisimmin hajustettuun tuotevaihtoehtoon päädytään peseytymiseen tarkoitetuissa hygieniatuotteissa, kuten suihkusaippuassa (73 %), käsisaippuassa (72 %) tai shampoossa (71 %). Myös käytettävissä puhdistusaineissa on usein hajusteita: kaksi kolmasosaa vastaajista kertoo käyttävänsä hajustettua käsitiskiainetta (67 %) ja yleispuhdistusainetta (66 %). Pyykinpesuaineiden hajusteisiin kiinnitetään kyselyn mukaan yhä enemmän huomiota: hajusteeton vaihtoehto (45 %) voittaa jo suomalaisten kuluttajien valinnoissa hajustetun version (44 %).
”Monet saattavat ajatella, että hajustettu tuote toimisi paremmin. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä hajusteettomat tuotteet toimivat yhtä hyvin kuin lisättyjä tuoksuja sisältävät verrokkinsa. Tuotteeseen lisätyt hajusteet voivat kuitenkin olla niin ihoa kuin ympäristöäkin kuormittavia”, kertoo LV:n tuotepäällikkö Sanni Väinölä Berner Oy:stä.
Tuoksulla ja tuoksuttomuudella on väliä
Kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden tuoksut linkittyvät ostopäätökseen, sillä jopa 62 prosenttia vastaajista kertoo tuotteen tuoksun tai hajusteettomuuden vaikuttavan voimakkaasti tuotevalintaan. Lähes yhtä moni vastanneista (60 %) kokee saavansa tarvitsemansa tiedon tuotteiden hajusteista tai hajusteettomuudesta helposti tai melko helposti.
Tuotteiden tuoksuja ei vertailla yksinomaan omien mieltymysten vuoksi, sillä yli neljännes vastaajista (28 %) kertoo kokevansa joko satunnaista tai jatkuvaa tuoksuyliherkkyyttä tai kärsivänsä hajusteallergiasta. Kyselyn mukaan suomalaisten lempituoksut löytyvätkin luonnosta: kärkisijoilta löytyy metsä (15 %), sateen jälkeinen ilma (15 %) sekä meri (7 %). Raikkaat tuoksut tuntuvat miellyttävän suomalaisia, sillä puhtaan pyykin nimeää suosikkituoksukseen 7 prosenttia vastaajista.
”Yksittäisten tuotteiden tuoksuun tai tuoksuttomuuteen voidaan kiinnittää paljonkin huomiota, mutta useiden eri tuoksujen yhdistelmää mietitään harvemmin. Kyselyn tulosten valossa voikin pohtia, onko useiden päällekkäisten tuoksujen käyttö tarkoituksenmukaista ja miellyttääkö useista eri hajusteista muodostuva tuoksusekoitus enää omaa hajuaistia. Käytössä olevia tuoksuja karsimalla ja esimerkiksi hajusteettomaan pyykinpesuaineeseen vaihtamalla voikin tehdä tilaa vaikkapa valitsemalleen hajuvedelle”, Väinölä summaa.
Hajusteeton ja väriaineeton, kirjopyykille tarkoitettu LV Color Pyykinpesuneste puhdistaa tekstiilit tehokkaasti. LV Color Pyykinpesuneste on täysin kotimainen, herkällekin iholle sopiva tuote, joka on hellävarainen myös luonnolle. Tuotteen sisältämä värien suoja-aine säilyttää värit kirkkaana sitoen veteen irronneet väriaineet estäen tekstiilien värjäytymistä.
Kaikki LV-tuotteet tehdään yhteistyössä Allergia-, Iho- ja Astmaliiton kanssa.
Tiedot kyselystä:
LV:n tutkimusyritys Bilendin kanssa toteuttama kysely toteutettiin verkkopaneeleissa viikoilla 39-40/2018. Tutkimukseen osallistui 1000 yli 18-vuotiasta suomalaista. Otos on kansallisesti edustava sukupuolen, iän ja aluejaon osalta.